KIRJOITTAJA: Mikko Ikonen

D-vitamiini on varmasti kaikille tuttu luustomme kunnon ylläpitäjä, mutta tiesitkö, että se vaikuttaa monella tavalla myös luustomme liikuttajiin eli lihaksiin?

Lihaksen merkitys

Lihas on meille hyvin keskeinen elin. Lihas toki liikuttaa luitamme, mutta sen merkitys koko kehomme aineenvaihdunnalle on hyvin tärkeä. Lihakset käyttävät merkittävän osan veressä kiertävästä sokerista (glukoosista) ja osallistuvat siten verensokeritasapainon säätelyyn. Tutkimukset antavatkin selviä viitteitä lihasmassan tuomasta suojavaikutuksesta sokeriaineenvaihdunnan häiriöitä ja jopa diabetesta vastaan. Lihas toimii yhdessä rasvakudoksen kanssa fyysisenä suojana kehomme herkille elimille (iskut, kaatuminen yms.). Niiden ansiosta pystymme pitämään tasapainomme ja syömään sekä hengittämään. Lihakset osallistuvat myös kehomme lämmönsäätelyyn. Ne toimivat lisäksi proteiinien rakennusaineiden eli aminohappojen eräänlaisena hätävarastona. Erilaisten sairauksien ja elimistön kriisitilanteiden yhteydessä lihasmassaa hajotetaan, jotta kehon toipumiseen tarvittavien välttämättömien aminohappojen saanti saadaan varmistettua. Lihaskato on myös huomattu sellaisenaan itsenäiseksi riskitekijäksi ennenaikaiselle kuolemalle. Valitettava tosiasia on se, että ikääntymisen seurauksena lihasmassamme alkaa vähentyä noin 1 % vuodessa täytettyämme 40 vuotta. Fyysisesti passiiviset elämäntavat vielä vauhdittavat tätä tapahtumaa. Onneksi voimme kuitenkin itse vaikuttaa asiaan esim. säännöllisellä voimaharjoittelulla ja oikein koostetulla terveellisellä ravinnolla.

D-vitamiini on hormoni

D-vitamiini on ainoa rasvaliukoinen vitamiini, jota elimistömme pystyy myös itse valmistamaan, kunhan auringon valoa on riittävästi tarjolla. Suomessa D-vitamiinia ei muodostu iholla loka-maaliskuun aikana tarpeeksi, jolloin ravinnosta ja ravintolisistä saatava D-vitamiini muodostuu elintärkeäksi. Ravinnosta D-vitamiinia saadaan varsinkin kalaruoista, vitaminoiduista maitovalmisteista ja -levitteistä. Maitoa tulisi juoda vähintään puolilitraa, käyttää vitaminoitua rasvalevitettä sekä syödä kalaa noin 2 kertaa viikossa, jotta D-vitamiinin vähimmäissaantisuositus täyttyisi.

Sekä ravinnosta että iholta peräisin oleva D-vitamiini aktivoidaan elimistössä kahdessa reaktiossa, jotka tapahtuvat suurimmaksi osaksi maksassa ja munuaisissa. Aktivoinnin jälkeen tämä aktiivinen (kalsitrioli) vitamiinimuoto kulkee kohdekudoksiin ja saa D-vitamiinille tyypilliset vaikutukset aikaan. D-vitamiini on vitamiineista ainoa, joka toimii kehossamme hormonina ja siksi sen merkitys on hyvin huomattava. Aktivoitu D-vitamiini vaikuttaa kohdekudoksessa oman reseptorin (VDR) kautta, joka aktivoi tiettyjen geenien toimintaa. Näitä reseptoreja on löydetty monista kudoksistamme ja niiden kautta D-vitamiini säätelee useiden satojen geeniemme toimintaa.

D-vitamiini vaikuttaa lihakseen monin keinoin

D-vitamiinin klassinen merkitys luustolle on tiedetty jo pitkään. Sen ansiosta ravinnon kalsium imeytyy ohutsuolesta tehokkaasti ja kiinnittyy luustoon luusolujen avulla, varmistaen näin vahvan luuston. D-vitamiinilla on havaittu myös selvä yhteys lihastemme toimintaan. Ensimmäisen kerran tästä saatiin viitteitä jo 60-luvulla, jolloin erään lihasheikkoutta aiheuttavan sairauden ja D-vitamiinin puutteen välillä havaittiin yhteys. Lihaksessa on paljon D-vitamiinin reseptoreja ja niiden kautta lihakseen välittyviä D-vitaminiin vaikutuksia tunnetaan jo melko paljon. Lihaksessa D-vitamiini vaikuttaa lihassolujen lisääntymiseen ja erilaistumiseen sekä kalsiumin ja fosfaatin kulkuun lihassolujen kalvon läpi muokaten solukalvon läpäisykykyä (fosfolipidien metaboliaa). Vitamiini lisää nopeasti supistuvien lihassolujen määrää ja vastaavasti sen puutostilassa näiden solujen määrä vähenee.

Nykytiedon mukaan D-vitamiini vähentää lihasmassan kasvua rajoittavien proteiinien synteesiä ja vastaavasti vahvistaa lihaskasvua tukevien tekijöiden valmistusta. D-vitamiini vaikuttaa lisäksi useiden lihasten toimintaa eri tavoin säätelevien tekijöiden synteesiin. D-vitamiini myös tehostaa lihasten palautumista kovasti fyysisestä harjoituksesta. Lisäksi D-vitamiini vaikuttaa lihasten ja hermojen väliseen koordinaatioon, jolloin lihastasapaino ja -voima paranevat (mm. kaatumisen ehkäisy). Kehon D-vitamiinitila näyttää olevan yhteydessä mm. siihen miten esim. ikääntynyt pärjää yksin kotona. Useissa tutkimuksissa on havaittu selvä yhteys D-vitamiinipuutoksen ja lihaskadon, heikentyneen lihasvoiman, fyysisen suorituksen laskun ja kasvaneen kaatumisriskin välillä. Vastaavasti hyvä elimistön D-vitamiinitila on yhdistetty parempaan tasapainoon, vähentyneeseen heikkouteen ja vammautumisriskiin. Nuoremmilla hyvä D-vitamiinitila saattaa lisätä lihasten ponnistusvoimaa, koska se näyttää suurentavan erityisesti nopeasti supistuvien lihassolujen suhteellista osuutta lihaksessa. Näiden lisäksi parhaillaan tutkitaan monia muitakin D-vitamiinin vaikutuksia lihakseen, mutta tutkimusnäyttö niiden osalta on vielä rajallista sekä osin ristiriitaista. Tutkimus D-vitamiinista ja sen vaikutuksista kehossamme on tällä hetkellä ylipäänsä vilkasta ja lähivuosina saamme varmasti runsaasti uutta kiinnostavaa tietoa siitä. Tämän hetkisen tutkimustiedon perusteella on kuitenkin selvää, että D-vitamiinilla on lihaksiimme keskeinen vaikutus.