Kilpirauhanen on yksi elimistömme tärkeimmistä umpieritysrauhasista. Mihin kaikkeen sen erittämät kilpirauhashormonit oikein vaikuttavat ja voiko laiskasti toimivan kilpirauhasen toimintaa tukea ravintolisällä?

Kilpirauhanen on pieni, noin 20 grammaa painava, rauhanen, joka sijaitsee kaulalla kurkunpään alapuolella. Se tuottaa kahta kilpirauhashormonia, T4- ja T3-hormoneja, jotka erittyvät suoraan verenkiertoon ja kulkeutuvat suojaaviin proteiineihin sitoutuneina kaikkialle elimistöön. T4-hormoni eli tyroksiini on ns. prohormoni eli kilpirauhashormonin inaktiivinen varastomuoto, kun taas T3-hormoni on aktiivinen, aineenvaihduntaa eri kudoksissa kiihdyttävä kilpirauhashormoni. Elimistömme kaikki kudokset ovat kilpirauhashormonin moninaisen säätelyn alla ja siksi mahdollisesta hormonipuutoksesta johtuvat oireetkin voivat vaihdella huomattavasti yksilöstä toiseen.

Vajaatoiminta yleistä

Kilpirauhasen vajaatoiminta eli hypotyreoosi on sangen yleinen vaiva. Se voi johtua monista eri syistä, mutta tavallisin syy on autoimmuunitulehdus, jossa elimistön omat immuunijärjestelmän solut kääntyvät kilpirauhasta vastaan ja häiritsevät hormonituotannosta vastaavan kudoksen toimintaa. Vajaatoiminta voi olla myös ohimenevää liittyen esimerkiksi tavalliseen tulehdukseen. Vajaatoiminnan kehittyminen on toisilla voinut kestää vuosia, jolloin oireetkin ovat voineet jäädä havaitsematta tai sairautta on voitu yrittää hoitaa jonakin aivan muuna sairautena, monesti masennuksena.

Tutkimuksissa todetun vajaatoiminnan hoito on yksinkertaista. Elimistöstä puuttuva kilpirauhashormoni korvataan joko tyroksiinin (T4) muodossa tai suoraan aktiivisena T3-hormonina. Myös näiden hormonien yhdistelmähoito on mahdollinen. Annos säädetään aina yksilöllisesti ja esimerkiksi vuodenajat voivat vaikuttaa tarvittavan annoksen suuruuteen. Vajaatoiminta on naisilla yli 4 kertaa yleisempi vaiva kuin miehillä ja vuonna 2015 kilpirauhaslääkitystä käytti Suomessa noin 313 000 henkilöä.

Kilpirauhanen tarvitsee jodia

Kilpirauhanen tuottaa kilpirauhashormonit entsymaattisessa reaktiosarjassa, jossa perusraaka-aineina ovat aminohappo tyrosiini ja alkuaine jodi. Jodioitu ruokasuola oli aikaisemmin tärkeä jodin lähde, mutta ruokailutrendien muutoksen myötä muut suolat ovat korvanneet perussuolan. Useissa suomalaisten aikuisten vitamiini- ja hivenainesaantia selvittäneessä tutkimuksessa on havaittu jodinpuutoksen selkeä yleistyminen, osin juuri tämän seikan vuoksi. Jodin puutos voikin muodostua hormonimuodostuksen rajoittavaksi tekijäksi ja siten aiheuttaa vajaatoiminnan oireita. Jodia ei kuitenkaan tule saada liikaa, sillä sekään ei ole hyväksi hormonituotannolle. Ravintolisästä saatava jodimäärä on aina sama, jolloin yliannostelun vaaraa ei ole. Aminohappo tyrosiini on tärkeä aine paitsi kilpirauhashormonien esiasteena, myös mm. hermovälittäjäaineiden kuten katekoliamiinien ja ihopigmentti melaniinin muodostuksessa.

Vitamiinit ja hivenaineet tukena

Hormonituotantoon osallistuvien entsyymien toimintaan tarvitaan myös pieniä määriä sinkkiä, seleeniä, kuparia ja magnesiumia. Energia-aineenvaihdunnalle tärkeät B-ryhmän vitamiinit, D-vitamiini ja B12-vitamiini ovat välttämättömiä paitsi kilpirauhasen normaalille toiminnalle myös elimistön muulle hyvinvoinnille. Jos elimistön oma kilpirauhashormonien tuotanto on kokonaan loppunut, ei ravintolisillä luonnollisestikaan ole enää normaalia hormonimuodosta tukevaa vaikutusta.

Kilpirauhasen vajaatoiminnan mahdollisia oireita

• Väsymys, lihasheikkous
• Aloitekyvyttömyys, masennus
• Kuiva iho, hauraat kynnet
• Hiustenlähtö
• Ummetus
• Painonnousu
• Turvotus
• Kuorsaaminen, uniapnea
• Käheys, äänen madaltuminen naisilla
• Alentunut kuulo
• Nivel- ja lihaskipuja
• Sydämen vajaatoiminta, hidas syke
• Kuukautishäiriöt

Lähde: kilpirauhasliitto.fi