Browsed by
Kirjoittajalta Marketta

Flunssa ei siedä sinkkiä

Flunssa ei siedä sinkkiä

Kun vastustuskyky on koetuksella, kannattaa ripeästi suunnata kohti ravintolisiä ja aivan erityisesti kohti sinkkiä sekä C- ja D-vitamiineja. Viime aikoina sinkki on ollut vahvasti esillä flunssan yhteydessä. Eikä ihme; sen merkitys vastuskyvylle on kiistaton. Sinkki vaikuttaa sekä luontaiseen että hankittuun vastustuskykyymme ja sitä tarvitaan niin solu- kuin hormonivälitteisen immuunijärjestelmän ylläpidossa. Koska sinkki on osallisena sadoissa elimistön entsymaattisissa toiminnoissa, on sen vaikutus immuniteettiinkin moninainen. Yksi vaikutusmekanismi puolustusrintamalla on sinkin tarpeellisuus katelisidiini -nimisen valkuaisaineen toiminnassa. Katelisidiini pystyy estämään taudinaiheuttajamikrobien tihutöitä tuhoamalla niiden…

Read More Read More

Omega-3-rasvahapoilla kustannussäästöjä terveydenhoidon kuluihin

Omega-3-rasvahapoilla kustannussäästöjä terveydenhoidon kuluihin

Toistaiseksi on julkaistu hyvin vähän tutkimuksia ravintolisien käytön vaikutuksesta terveyskuluihin. Nyt luontaistuotealan eurooppalainen kattojärjestö FSE on julkaissut riippumattomalta tutkimuslaitokselta tilaamansa selvityksen omega-3-rasvahappojen tuomista kustannussäästöistä sydänsairauksien osalta. Selvityksessä ilmeni, että Euroopassa viiden vuoden aikana voitaisiin estää 1,5 miljoonaa sydänongelmaa, jos kaikki yli 55-vuotiaat käyttäisivät päivittäin 1000 mg EPAa (eikosapentaeenihappoa) ja DHAta (dokosheksaeenihappoa) sisältävää kalaöljyä. Tämä säästäisi Euroopan tasolla viiden vuoden aikana 64,5 miljardia ja jo pelkästään Suomessa 128 miljoonaa euroa terveydenhuollonkuluissa! Suomessa hinta muodostuisi 4252 henkilön sydäntapahtumien vähentymisellä. Kalan terveysvaikutukset on…

Read More Read More

Niiskuttamatta läpi syksyn

Niiskuttamatta läpi syksyn

Kun syystalven tuulet repivät, sade piiskaa, kesän lämpö ja valoisuus ovat vain muisto mielen sopukoissa, joutuu vastustuskyky koville. Vielä kun tuiman arjen taakka stresseineen painaa hartioita, saattaa puolustuskyky vaatia reippaita tukitoimia. Tukitoimia on monia; riittävä lepo, mukava liikunta ja hyvä ravinto lienevät ne ensimmäisinä mieleen tulevat. Suunnataan katse nyt ravintoon ja mietitään, miten se parhaiten tukisi puolustuskykyämme. Monipuolinen, paljon kasviksia, marjoja, kokojyväviljaa ja palkokasveja sisältävä ruokavalio terästää immuunipuolustustamme. Hyvästä ravinnosta kannattaa vielä erikseen tarkistaa kolmen kopla, jonka rooli on erityisen…

Read More Read More

Kaikille avuksi stressiin: pantoteenihappoa!

Kaikille avuksi stressiin: pantoteenihappoa!

Pantoteenihappo on mukana kaikissa elintoiminnoissa, mutta erityisen tärkeä se on stressin yhteydessä. On sitten kyseessä henkinen tai fyysinen stressi, niin pantoteenihappoa kuluu ja paljon! Pantoteenihappo kuuluu B-ryhmän vitamiineihin ja joskus sitä kutsutaan B5-vitamiiniksi. Vesiliukoisena vitamiinina elimistö tarvitsee pantoteenihappoa päivittäin. Stressin aikana sen tarve kasvaa merkittävästi. Pantoteenihappo stimuloi lisämunuaisten toimintaa ja tasapainottaa mm. kortisolin eritystä. Pantoteenihappo suojaa sekä fyysiseltä että henkiseltä paineelta. Fyysinen ja henkinen stressi Pantoteenihappo auttaa selviytymään stressistä tukemalla lisämunuaisen kuorikerroksen hormonien erittymistä. Fyysinen ja henkinen stressi kuluttavat pantoteenihappoa,…

Read More Read More

Kauneutta biotiinillä

Kauneutta biotiinillä

Biotiiniä kutsutaan joskus H-vitamiiniksi johtuen saksan sanasta Haut, joka tarkoittaa ihoa; ihon hyvinvoinnille biotiini on erityisen tärkeää. Ihon lisäksi myös hiukset ja kynnet tarvitsevat biotiiniä kauneutensa ja elinvoimaisuutensa ylläpitämiseksi. Syvällisemmin biotiinin tehtäviä elimistössä tarkasteltaessa tiedetään, että biotiini kuuluu tärkeänä osana kehon hiilihydraattien, proteiinien ja rasvojen aineenvaihduntaan. Mistä ja kuinka paljon biotiiniä Suoliston bakteeristo pystyy tuottamaan biotiiniä ja arvellaankin, että terve, hyvinvoiva bakteerikanta pystyy pitkälti täyttämään kehon biotiinin tarpeen. Ravinnossa biotiiniä on eniten maksassa, munuaisissa, kananmunissa, soijassa ja täysjyväviljassa. Viljoista kaura…

Read More Read More

B12-vitamiini ja foolihappo tasapainoista mieltä rakentamassa

B12-vitamiini ja foolihappo tasapainoista mieltä rakentamassa

Hermoston toiminnassa tarvitaan sekä B12-vitamiinia että foolihappoa. Foolihappo luokitellaan kuuluvaksi B-vitamiinien ryhmään ja sitä kutsutaan joskus B9-vitamiiniksi tai M-vitamiiniksi. Foolihappo tarvitsee C-vitamiinia, että se tulisi elimistössä aktiiviseen muotoon. B12-vitamiinin ja foolihapon toiminta liittyy toisiinsa siten, että ilman B12-vitamiinia foolihappo ei muutu kehossa toimivaan muotoon. Tärkeä parivaljakko B12-vitamiinia ja foolihappoa tarvitaan kehossa mm. hermoston tärkeän välittäjäaineen, serotoniinin, muodostuksessa. Jos näistä vitamiineista on puutetta, saattaa kehon homokysteiinipitoisuus nousta. Homokysteiini on aminohappo, jonka kohonnut määrä liitetään nykyisin moniin sairauksiin ja vanhenemismuutoksiin. Sillä epäillään…

Read More Read More

D-vitamiinin tarve kasvaa heti kesän jälkeen

D-vitamiinin tarve kasvaa heti kesän jälkeen

Kesällä D-vitamiinia syntyy iholla auringonvalon UVB-säteilyn vaikutuksesta. Tätä säteilyä esiintyy meidän leveyspiireillä riittävästi vain kesäkuukausina ja vain keskipäivällä. Vaikka kesä on jatkunutkin meillä tänä vuonna pitkälle syksyyn, saamme auringosta D-vitamiinia riittävästi ainoastaan elokuun loppuun. Sen jälkeen alkavat elimistömme D-vitamiinivarastot huveta nopeasti. Ravinnosta saatava D-vitamiini ei yleensä yksin riitä ylläpitämään kesällä kerättyjä varastoja, joten tarvitaan ravintolisiä. D-vitamiinin monipuoliset vaikutukset D-vitamiinin on perinteisesti tiedetty olevan tärkeää vahvalle luustolle. Se edistää kalsiumin imeytymistä ja kiinnittymistä luustoon. Nykykäsityksen mukaan D-vitamiinin vaikutukset ovat paljon monipuolisemmat:…

Read More Read More

Mikä ihme B12?

Mikä ihme B12?

B-vitamiinien joukko on iso ja kirjava. Siihen lasketaan kuuluvaksi kahdeksan erilaista B-vitamiinia: tiamiini (B1-vitamiini), riboflaviini (B2-vitamiini), niasiini, biotiini, pantoteenihappo, pyridoksiini (B6-vitamiini), foolihappo ja kobalamiini (B12-vitamiini). Vesiliukoisina vitamiineina B-vitamiinit eivät muodosta elimistössä suuria varastoja, vaan ylimääräinen poistuu elimistöstä ensisijaisesti munuaisten kautta virtsan mukana. Poikkeuksen muodostaa kuitenkin B12-vitamiini, jota varastoituu maksaan. Jokaisella eri vitamiinilla on oma tärkeä tehtävänsä, ja on muistettava, etteivät eri B-vitamiinit korvaa toisiaan. Tässä jutussa tutustutaan B12-vitamiiniin ja sen eri tehtäviin. Kuka sitä tarvitsee? B12-vitamiini on erityisen tärkeä hermostolle…

Read More Read More