Sydämen hyvinvoinnin ylläpitämisessä ei kannata pihistellä. Onneksi elintavoilla ja ravinnolla voimme vaikuttaa siihen, miten kevyesti – tai raskaasti – sydämemme sykkii.

Sydänlihas on elimistömme ehdottomasti tärkein lihas – ilman sitä ei ole elämää. Tämä pieni sitkeä lihas pumppaa uupumattomasti verta koko elimistöömme, koko elämämme ajan. Vaikka sen massa on vain 0,5 % elimistön painosta, sen hapenkulutus levossa on peräti 10 %, rasituksessa huomattavasti enemmän. Suuri hapenkulutus perustuu mitokondrioiden, solujen sisällä olevien ns. energiakeskusten määrään, jotka osallistuvat elimistön hapettamiseen, energiantuotantoon ja solujakautumiseen.

Sydämen hyvinvointiin voidaan merkittävästi vaikuttaa elintavoilla ja ruokavaliolla. Mahdollisimman stressitön ja huoleton ote elämään, sopiva levon ja rasituksen suhde, riittävä uni sekä monipuolinen, sydäntä helliviä hivenaineita, mineraaleja ja rasvoja sisältävä ruokavalio on kaiken a ja o. Rasitustilanteissa, stressintäyteisissä ja kiireisissä elämänvaiheissa sekä sairauskierteiden yhteydessä voi olla aiheellista ottaa käyttöön sydänystävälliset ravintolisät.

Sydän ja omegat

Sydän ja verisuonet tykkäävät rasvasta – hyvästä, niin sanotusta pehmeästä rasvasta. Tämä ”pehmeä rasva” on tyydyttymätöntä rasvaa, joka perusominaisuuksiltaan auttaa ehkäisemään verisuonien kovettumista ja ahtautumia, ja saattaa auttaa ehkäisemään sydämen vaurioita. Tyydyttymätön rasva sisältää rasvahappoja, joista omega-3- ja omega-6-rasvahapot ovat terveyden kannalta välttämättömiä. Omega-6-rasvahappoja saadaan erityisesti kasviöljyistä, kuten rypsi- ja auringonkukkaöljyistä, pähkinöistä ja siemenistä. Omega-3-rasvahappoja saadaan sen sijaan lähinnä hamppu-, saksanpähkinä-, camelina- ja pellavansiemenöljystä sekä erityisesti rasvaisesta kalasta.

Erityisesti omega-3-rasvahappoihin kuuluva alfalinoleenihappo on todettu sydämen ja verisuonten kannalta erityisen tärkeäksi rasvahapoksi. Alfalinoleenihaposta elimistössä muodostuu mm. EPA- ja DHA-rasvahappoja, joita molempia esiintyy luontaisesti rasvaisessa kalassa, kuten silakassa, muikussa, sardiinissa ja lohessa. Tutkimuksissa on todettu, että sydänterveyden kannalta erityisesti EPA-rasvahappo on ratkaisevassa roolissa; DHA:ta esiintyy sen sijaan enemmän aivoissa ja keskushermostossa. Nämä kaksi omega-3-rasvahapon muotoa vaikuttavat tosin toinen toistensa aineenvaihduntaan, joten suositeltavaa on nauttia niitä yhdessä – kuten luontoäiti on asian ajatellut.

Sydän ja vitamiinit

Hyvien rasvojen lisäksi sydän tarvitsee aimo annoksen vitamiineja. Sydämelle hyvää tekeviä vitamiineja ovat erityisesti B6, foolihappo ja B12, K-vitamiini sekä C- ja E-vitamiinit.

Ravinnossa foolihappoa saadaan tuoreista kasviksista, erityisesti kaalista, hedelmistä, marjoista, pavuista ja täysjyväviljasta. K-vitamiinia esiintyy erityisesti vihreissä lehtikasviksissa, pavuissa ja herneissä, sekä avokadossa ja kasviöljyissä. B6-vitamiinia saadaan mm. täysjyväviljasta, munankeltuaisesta ja maitotuotteista ja B12-vitamiinia sen sijaan saadaan vain eläinkunnan tuotteista. C-vitamiinia saadaan sitrushedelmistä, marjoista ja kypsentämättömistä kasviksista ja E-vitamiinin hyviä lähteitä ovat kasviöljyt, erityisesti rypsiöljy sekä pähkinät.

Näiden vitamiinien yhteinen nimittäjä on homokysteiinin tuotannon tyrehdyttäminen. Homokysteiini on myrkyllinen, rikkipitoinen aminohappo, jota syntyy metioniinin – mm. lihatuotteissa esiintyvän aminohapon – aineenvaihdunnan tuloksena. Viime aikoina kohonnut homokysteiinipitoisuus on liitetty elimistön hapetusstressiin ja se voi sitä kautta olla osallisena monen kroonisen sairauden ja ennenaikaisen vanhenemisen synnyssä. Sillä on myös epäilty olevan yhteyttä sydän- ja verisuonisaurauksien puhkeamiseen.

Edellä mainitut vitamiinit – foolihappo, B6, B12- sekä K-, C- ja E-vitamiinit näyttäisivät suojaavan elimistöä homokysteiinin muodostumiselta, ja ainakin B12- ja foolihappo näyttävät pystyvän neutraloimaan jo muodostuneen homokysteiinin ja palauttamaan sen metioniiniksi. Osa näiden vitamiinien suojaavasta vaikutuksesta perustunee antioksidanttiseen, hapetusstressiä ehkäisevään toimintamekanismiin, osittain vitamiinien elimistöä suojaavaan vaikutukseen.

Yhdessä nämä vitamiinit, välttämättömät rasvahapot ja kepeä ote elämään riittävän unen ja liikunnan kanssa auttavat ylläpitämään sydämen ja verisuonten hyvinvointia ja säästämään pienen ja pippurisen lihaksen liiallista rasitusta.

Tiesitkö, että…

Särkynyt sydän on oikeasti olemassa. Se on diagnosoitavissa oleva sairaus, joka tyypillisesti puhkeaa suuren järkytyksen seurauksena, jolloin
stressihormoneja, kuten adrenaliinia erittyy äkillisesti runsaasti elimistöön. Tämän katsotaan aiheuttavan muutoksia sydämen toiminnassa ja lamauttavan sepelvaltimot. Särkyneen sydämen sairastaneilla on myös tyypillisesti mustekalan pään mallinen sydämen vasen kammio. Terveen ihmisen sydän ehtii levätä keskimäärin neljä tuntia vuorokaudessa. Yksittäinen lepotuokio kestää sekunnin muutaman kymmenesosan kerrallaan, ja on mahdollista silloin, kun veri virtaa eteisestä kammioon. Stressaantuneen ja ahdistuneen ihmisen sydämen lyöntitiheys kasvaa, ja tämä vähentää lepotaukoja ja altistaa siten vaurioille.