Niiskuttamatta läpi syksyn

Niiskuttamatta läpi syksyn

Kun syystalven tuulet repivät, sade piiskaa, kesän lämpö ja valoisuus ovat vain muisto mielen sopukoissa, joutuu vastustuskyky koville. Vielä kun tuiman arjen taakka stresseineen painaa hartioita, saattaa puolustuskyky vaatia reippaita tukitoimia. Tukitoimia on monia; riittävä lepo, mukava liikunta ja hyvä ravinto lienevät ne ensimmäisinä mieleen tulevat.

Suunnataan katse nyt ravintoon ja mietitään, miten se parhaiten tukisi puolustuskykyämme. Monipuolinen, paljon kasviksia, marjoja, kokojyväviljaa ja palkokasveja sisältävä ruokavalio terästää immuunipuolustustamme. Hyvästä ravinnosta kannattaa vielä erikseen tarkistaa kolmen kopla, jonka rooli on erityisen suuri vastustuskyvylle: D- ja C-vitamiinit sekä sinkki.

Viisaasti vitamiineja

Tiedätkö jo, mikä on D-vitamiiniarvosi? D-vitamiinilla on suuri merkitys vastustuskyvylle ja sen riittävästä saannista on puhuttu jo kauan – lähes kyllästymiseen asti. Kyllästyä ei kannata, koska asia on tärkeä ja jokaisella on yksilöllinen kyky käyttää hyväksi ravinnon ja myös ravintolisien D-vitamiinia. Siihen vaikuttaa mm. rasvakudoksen määrä sekä maksan ja munuaisten toiminta. Tästä syystä D-vitamiinitason tutkituttaminen olisi järkevää ja hyvä aika laboratoriossa käymiselle olisi kevätkuukaudet. Silloin edellisen kesän auringon antama D-vitamiiniruiske ei enää vaikuta ja tuloksista voi paremmin päätellä onko D-vitamiinin saanti kautta vuoden hyvällä tasolla. Useimpien D-vitamiinitutkijoiden mukaan kannattaa pyrkiä yli 100 nanomoolia litrassa D-vitamiinipitoisuuteen, eikä tyytyä puoleen siitä vaikka sellaistakin tunnutaan joskus pidettävän riittävänä. Perusteluna tälle on tutkijoiden havaintojen lisäksi se, että jos menemme vaikkapa päiväntasaajalle ja olemme auringossa, nousee kehomme D-vitamiinitaso noin 120 nanomooliin litrassa ja eiköhän elimistö tiedä, mikä on sille optimaalinen D-vitamiinimäärä kehomme hyvinvoinnin turvaamiseksi!

Helsingin Sanomien D-vitamiinijutussa (HS 25.10.2016) sanottiin, että aikuisten on monipuolisella ruokavaliolla mahdollista saavuttaa riittävä D-vitamiinitaso ilman vitamiinilisiä. Onkohan näin. Parhaat D-vitamiinin lähteet suomalaisessa ruokavaliossa ovat D-vitaminoidut maitotuotteet ja levitteet sekä kala. Toki kalan syönti on terveellistä, mutta kuinka moni syö kalaa riittävästi D-vitamiinin saantia ajatellen? Maitotaloustuotteitakaan kaikki eivät käytä ja levitteiden suositeltavuudesta voidaan olla monta mieltä. Jos kaikkia näitä käyttäisimmekin, niin tuskin D-vitamiinin määrä nousisi ainakaan yli 10 mikrogramman päiväannoksen ja se ei riitä suurimmalla osalla ihmisistä hyviin D-vitamiinitasoihin. Jos ei muuta purkista, niin D-vitamiinia kuitenkin.

Sinkki ja C-vitamiini

Sinkki ja C-vitamiini ovat parivaljakko, jotka moni jo tuntee hyvän vastustuskyvyn ystävinä. Ne molemmat toimivat lukuisissa muissakin tehtävissä kehomme hyvinvointimme parissa, mutta äthsii-aikoina ne ovat erityisen tärkeitä juuri immuunijärjestelmän vahvistajina. Ruoasta sinkkiä saa parhaiten vehnänalkioista, pähkinöistä ja pavuista. Ravintolisänä sinkki kannattaa ottaa hyvin imeytyvänä aminohappokelaattina ja sinkkipikolinaattina. C-vitamiinia saamme helposti herkullisista ja muutenkin lukuisia terveyshyötyjä omaavista marjoista ja hedelmistä. Näiden herkkujen lisäksi C-vitamiinin määrää on joskus järkevä kasvattaa ravintolisän avulla, koska kova stressi lisää C-vitamiinin tarvetta jopa niin paljon, että tavanomaiset C-vitamiiniannokset kuluvat hetkessä ja vesiliukoisena vitamiinina C-vitamiinista ei kerry varastoja kehoomme pahan päivän varalle.

Monipuolisella ja huolellisesti koostetulla ravinnolla pääsemme pitkälle ja sen lisänä ravintolisät tarjoavat tervetulleita lisävoimia vahvan vastustuskyvyn rakentamiselle.

Comments are closed.