Mikä meitä määräilee: aivot vai vatsa?

Mikä meitä määräilee: aivot vai vatsa?

Hyvinvointisitueksi_vatsan_hyvinvointi_kansi

Suolistomme on mielenkiintoinen elin. Aiemmin sen ajateltiin olevan putki kehomme läpi, josta ravintoaineet pääsevät imeytymään – loppuosan ollessa lähinnä viemäri. Viime vuosina suoliston merkitys koko terveydellemme on tunnustettu. Uusimpien tutkimuskohteiden joukossa on suoliston vaikutus aivoihin. Näyttää siltä, etteivät aivot olekaan niin keskeinen komentokeskus kuin on aiemmin ajateltu.  Suolisto vaikuttaa siihen paljon, puhutaankin suolisto-aivot -akselista sekä suolistosta toisina aivoinamme.

Suolisto vaikuttaa aivojen toimintaan

Hyvinvointisitueksi_ravintoaineiden_vaikutus_aivoihinSuoliston yksi päätehtävä on sulattaa syömämme ruoka ja mahdollistaa ravintoaineiden imeytyminen. Näillä ravintoaineilla on vaikutusta myös aivoihimme. Jos verensokeri putoaa liiaksi, osaa ihmisistä väsyttää, osa voi saada raivokohtauksia. Sinkin, magnesiumin ja tiettyjen B-vitamiinien puute taas voi häiritä vaikkapa melatoniinin (unihormonin) tuotantoa. Tai kuten aiemmassa bloggauksessani kirjoitin, kalan rasvahapot voivat edistää oppimista ja vaikuttaa käytökseen. Aivoille on siis merkitystä mitä syömme ja mitä siitä imeytyy.

Myös myrkkyaineet voivat vaikuttaa aivoihimme. Monet raskasmetallit, kuten alumiini ja lyijy, voivat kertyä aivoihin ja tehdä siellä tuhojaan. Tietyt suolistomikrobit voivat tuottaa sellaisia myrkkyaineita, jotka voivat vaikuttaa käyttäytymiseen. Onkin näyttöä siitä, että ainakin osassa autismitapauksissa syy tai ainakin osasyy löytyisikin suoliston väärästä bakteerikannasta. Kun aivotoimintaa haittaavia myrkkyaineita tuottavat mikrobit saadaan kuriin, myös käytösongelmat voivat lievittyä.

Suolistomme vaatii hoitoa

Suolisto on suurin immunologinen elimemme. On tunnettu tosiasia, että suolistoa hoitamalla voimme vahvistaa vastustuskykyämme. Tällä on vaikutusta myös aivoihimme. Esimerkiksi tietyt tulehdusvälittäjäaineet voivat avata tiiviitä liitoksia sekä suolen limakalvolla että aivojen veri-aivoesteessä ja häiritä siten myös aivotoimintaa.

Suoliston alueella valmistetaan samoja hermovälittäjäaineita kuin keskushermostossa. Lisäksi suolisto on merkittävä hormonien valmistaja. Näitä molempia tutkitaan kiivaasti. Lisäksi suora hermoyhteys suoliston ja aivojen välillä on vagus- eli kiertäjähermo, joka häiriintyy etenkin stressin aikana. Aivoilla ja suolistolla on siis monia erilaisia yhteyksiä, sekä suoria että epäsuoria.

On havaittu, että Parkinsonin tautiin sairastuvilla on ollut merkkejä suolistossa (mm. ummetus) jo useita vuosia ennen kuin keskushermosto-oireet ovat tulleet esiin. Hoitamaton keliakia voi aiheuttaa hermosto-ongelmia: mm. varhainen dementia, epilepsia tai haparoivat liikkeet voivat ollakin lähtöisin suoliston alueelta keliakian aiheuttamina. Tai ylipaino: ylipainoisilla ihmisillä on erilainen suolistobakteeristo kuin laihoilla ja eroja on myös suolistohormoneissa.

Vatsan hyvinvointi vaikuttaa kokonaisvaltaiseen hyvinvointiimmeHyvinvointisitueksi_vatsan_hyvinvointi_vatsakuva

Löytyy siis paljon näyttöä siitä, että monissa aivojen ongelmissa suolisto on tärkeä peluri. Tässä yksi uusi syy pitää huolta tärkeästä elimestämme! Suolistonhoidon kulmakivinä ovat terveellinen, itselle sopiva ruoka, tasapainoinen suolistobakteeristo, riittävä kuidun määrä ja juominen sekä stressin, liikunnan ja levon tasapaino. Moni kokee, että päivittäin ravintolisinä nautitut probiootit (terveyttä edistävät bakteerit) sekä kuitulisät ovat välttämättömiä, jotta tulee toimeen suolistonsa kanssa. Kysythän tarvittaessa neuvoa asiantuntevasta terveyskaupasta, jotta löydät käyttöösi laadukkaat ravintolisät.  Ja muistathan: kun suolisto voi hyvin, myös pää voi hyvin!

Heräsikö kysymyksiä? Onko mielessäsi kommentteja? Jätä alle viesti! Jos kirjoitus miellytti, jaathan sen alla olevista napeista sosiaaliselle verkostollesikin!

Seuraa meitä myös Bloglovin-palvelussa

Comments are closed.